Haluamme Sijoitusmetsän artikkeleissa tuoda tietoa kaikille metsäsijoittamisesta kiinnostuneille matalalla kynnyksellä, mutta kattavasti.
Tässä artikkelissa käsittelemme jatkuvan kasvatuksen periaatteita metsänhoidossa ja pyrimme vertaamaan sitä vaihtoehtoiseen perinteisempään metsänhoitoon, johon sisältyy avohakkuita. Se miten metsää hoidetaan, vaikuttaa oleellisesti myös metsän tuottavuuteen. Kumpi näistä vaihtoehdoista sitten on parempi, vai onko kumpikaan?
Mistä on kyse?
Metsänhoito voidaan jakaa kahteen ryhmään; perinteiseen eli tasaikärakenteiseen metsänkasvatukseen, sekä jatkuvaan kasvatukseen. Näiden kahden välillä suurin ero liittyy tapaan, joilla hakkuita toteutetaan. Perinteisessä metsänhoidossa, eli tasaikärakenteisessa metsänkasvatuksessa hakkuut suoritetaan suurina avohakkuina, kun taas jatkuvassa kasvatuksessa hakkuut toteutetaan yläharvennukseen perustuvana suurten puiden poimintana ja huonolaatuisten puiden karsimisena, tai pienaukkohakkuina.
Metsän tuoton näkökulmasta on helppo ymmärtää, että suuret avohakkuut tuottavat paljon myytävää puutavaraa ja näin ollen suuremman kertatuoton, kun taas jatkuvassa kasvatuksessa tuottoa tulee kerralla vähemmän, mutta useammin.
Mitä on metsän jatkuva kasvatus?
Metsän jatkuvalla kasvatuksella tarkoitetaan tapaa, jolla metsää hoidetaan metsän luontaista kasvutapaa mukaillen. Jatkuvassa kasvatuksessa pyritään puuston rakenteelliseen vaihteluun ja siihen, että metsä on aina puustoinen. Metsästä hakataan kerralla pääasiassa taloudellisesti arvokkaimpia puita, eli tukkipuun koon saavuttaneita puita. Lisäksi karsitaan pois huonolaatuiset puut. Pienemmät puut jätetään kasvamaan rauhassa ja metsän annetaan uudistua luontaisesti ilman ihmisen tekemää maaperän muokkausta tai taimien istutusta. Yleinen ympäristötietoisuuden lisääntyminen on kasvattanut ja kasvattaa yhä ihmisten kiinnostusta jatkuvan kasvatuksen periaatteisiin.
Jatkuva kasvatus ja ympäristö
Jatkuvaa kasvatusta pidetään yleisesti luontoystävällisempänä vaihtoehtona metsänhoidossa. Metsä, jota hoidetaan jatkuvan kasvun periaatteella, vastaa hyvin pitkälti luonnonmukaista metsää, sillä se on aina puustoinen ja puuston ikäjakauma ja metsän rakenne on vaihteleva. Metsän puuston vaihtelevuus ja latvapeitteisen latvuskerroksen tuoma varjostus on monille metsälajeille yksi tärkeimmistä elinympäristön ominaisuuksista. Esimerkiksi mustikka, sienet ja monet metsälinnut menestyvät paremmin jatkuvan kasvatuksen metsässä, jossa avohakkuut eivät tuhoa niiden kasvuympäristöä.
Metsälajien lisäksi jatkuvasti puustoisesta metsästä hyötyvät myös ihmiset. Puinen metsä sitoo hyvin hiiltä, kun taas avohakkuusta tulee hiilen lähde jopa vuosikymmenien ajaksi. Jatkuvan kasvatuksen metsä tarjoaa lisäksi ihmisille virkistysarvoja paremmin läpi vuosien kuin metsä, jossa suoritetaan avohakkuita.
Metsän tuotto ja jatkuva kasvatus
Metsänhoidon tapa vaikuttaa oleellisesti myös metsän tuotto-odotukseen ja siihen, miten usein ja millaista tuloa voidaan metsästä saada. Perinteinen metsänhoito eli suuret avohakkuut houkuttavat siksi, että niiden tuotto-odotus on kerralla suurempi. Asia ei ole kuitenkaan niin yksiselitteinen, sillä jatkuvan kasvatuksen metsästä tuottoa saadaan useammin ja metsänhoidon kuluja on vähemmän.
Metsän puuston ollessa ikäjakaumaltaan monipuolinen, voi loogisestikin päätellä, että metsä tuottaa nopeammalla aikavälillä taloudellisesti arvokasta puumateriaalia kuin metsä, joka hakataan kerralla maan tasalle. Avohakkuiden jälkeen metsän uudelleen kasvattaminen vaatii lisäksi toimenpiteitä, jotka aiheuttavat kuluja, kuten avohakatun metsäpalstan maan muokkaaminen ja uusien taimien istutus, myöhemmin taimikon varhaisperkaus ja muut taimikon hoitoon liittyvät toimenpiteet.
Jatkuvan kasvatuksen metsässä puusto jakautuu eri-ikäisiin ja mahdollisesti eri lajien puihin, joka omalta osaltaan hajauttaa myös metsätuhoihin liittyviä taloudellisia riskejä, kun esimerkiksi kirjanpainajien aiheuttamien laajojen metsätuhojen riski pienenee. Lue lisää metsäsijoittamisen riskeitä täältä.
Mitä perinteinen metsänhoito tarkoittaa?
Perinteisellä metsänhoidolla tarkoitetaan metsänhoidon tapaa, joka tähtää aina metsänuudistamiseen. Metsänuudistus toteutetaan suorittamalla avohakkuu, jossa kaikki puut kaadetaan kerralla ja uusi metsä istutetaan siten, että kaikki puut tulevat olemaan suunnilleen samaa ikä- ja kokoluokkaa. Perinteistä metsänhoitoa suositaan tavallisesti selkeissä talousmetsäkohteissa.
Perinteinen metsänhoito ja ympäristö
Perinteinen metsänhoito perustuu avohakkuisiin, joissa metsäpalstan kaikki puut kaadetaan ja metsä uudistetaan kokonaan. Ympäristön näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että metsän elinkaaren aikana metsään sijoittuneet metsälajit tuhoutuvat hakkuun yhteydessä ja metsästä jää jäljelle maapalsta, joka muokataan ja johon istutetaan uusi taimikko. Lisäksi avohakkuista tulee hiilen lähde jopa 15–30 vuoden ajaksi. Jatkuvaan kasvatukseen verrattuna perinteinen metsänhoito siis aiheuttaa luonnolle enemmän haittoja kuin hyötyjä.
On kuitenkin joitain tapauksia, joissa perinteinen metsänhoito voi olla toimivampi vaihtoehto. Esimerkiksi yhden puulajin metsiköt ja viljellyt sekapuustoiset metsät, joiden kasvatuksella on aina tähdätty yhteen latvuskerrokseen, voivat olla kohteita, joihin perinteinen metsänhoito sopii paremmin. Usein tällaisia metsiä on kasvatettu alusta saakka talousmetsänä, eikä niiden muuttaminen jatkuvan kasvatuksen metsäksi ole helppoa tai edes tavoiteltavaa. Lisäksi juurikääpäriskiä tai muita terveydellisiä ongelmia sisältäviä metsiä saattaa olla kannattavampi hoitaa perinteisellä tavalla, jolloin terveysongelmat poistuvat avohakkuun yhteydessä.
Metsän tuotto perinteisessä metsänhoidossa
Perinteisessä metsänhoidossa tuotto-odotukset ovat kerralla suurempia kuin jatkuvan kasvatuksen
metsissä. Kun puut ovat samaa ikä- ja kokoluokkaa, saavuttavat ne kaikki samanaikaisesti taloudellisesti arvokkaan tukkipuun mitan, jolloin avohakkuun yhteydessä metsästä saadaan kerralla suuri tuotto.
Tämä ei kuitenkaan ole pitkällä aikavälillä yksiselitteisesti tuottavampi tapa kasvattaa metsää, sillä avohakkuun jälkeen metsän uudelleen kasvattamiseen liittyy jatkuvia metsänhoitokustannuksia. Lisäksi täytyy muistaa, että kasvaakseen taimikosta täysimittaiseksi metsäksi, puut vaativat vuosikymmeniä aikaa. Nopeaa tuottoa ei siis ole tiedossa perinteisen metsänhoidon valitsevalle metsänomistajalle.
Perinteisen metsänhoidon metsässä piilee myös taloudellinen riski, sillä muun muassa ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät ääriolosuhteet ja tuholaiset voivat aiheuttaa suuriakin tuhoja metsissä. Tämä koskee toki kaikkia metsiä, mutta yksilajinen ja puuston ikäjakaumalta yhtenäinen metsä on alttiimpi mittaville tuhoille kuin jatkuvan kasvatuksen metsä, jossa tiettyihin lajeihin kohdistuvat tuholaiset tai esimerkiksi lumituhot eivät vie mukanaan yhtä suuria alueita.
Jatkuvaa kasvatusta ja perinteistä metsänhoitoa on vertailtu muun muassa tässä artikkelissa , joka antaa yhden näkökulman ja konkreettisia esimerkkejä metsänhoidon vaikutuksesta metsän tuottoon.
Kuinka valitsen itselleni sopivimman metsänhoitotavan?
Tämä artikkeli pyrkii kertomaan erilaisista tavoista hoitaa metsää, sekä siitä, millaisia vaikutuksia metsänhoidolla on sekä ilmastoon että metsän tuotto-odotukseen. Ei ole yhtä oikeaa tapaa hoitaa metsää, vaan metsänhoidon menetelmä tulee valita omien arvojensa ja tavoitteidensa perusteella.
UPM Metsä on kerännyt sivuilleen hyviä kysymyksiä, joita miettiä valitessaan metsänhoitotapaa. Näitä ovat muun muassa:
- Mitkä ovat tavoitteesi?
- Millaista tuottoa haluat metsästäsi?
- Ovatko maisemalliset arvot sinulle tärkeitä?
- Ovatko luontoarvot sinulle tärkeitä?
- Kuinka paljon haluat itse tehdä metsässäsi?
(https://www.upmmetsa.fi/tietoa-ja-tapahtumia/artikkelit/jatkuva-kasvatus/)
Näiden tietojen ja yllä mainittujen kysymysten avulla pääset jo lähemmäksi valintaa siitä, kuinka juuri sinä haluat kasvattaa metsääsi, tai millaiseen metsään haluat mahdollisesti sijoittaa.
Lue seuraavaksi
Oletko kuullut puhuttavan tukkipuusta ja kuitupuusta, mutta ero näiden kahden välillä on epäselvä? Lue artikkeli, jossa käsittelemme aihetta tarkemmin.