Skip to main content

Metsäsijoittajan sanakirja

Metsän omistamiseen liittyvät termit:

  • Lainhuuto: Lainhuuto tarkoittaa kiinteistön omistuksen rekisteröintiä Maanmittauslaitoksen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Lainhuutoa haetaan silloin, kun kiinteistön omistaja vaihtuu.
  • Metsäkiinteistö: Kuvastaa alueen rajojen sisään jäävää maa- ja vesialueita, puustoa ja muuta kasvillisuutta.
  • Metsätila: Kuvastaa aluetta, johon kuuluu muitakin ominaisuuksia kuin maapinta-alaa.
  • Metsämaa: Metsänkasvatukseen soveltuva ala.
  • Metsätilakokonaisuus: tarkoitetaan metsänomistajan tai – omistajaryhmän kaikkia metsäkiinteistöjä tilastoituna yhdeksi kokonaisuudeksi.
  • Metsäyhtymä: Metsäyhtymä tarkoittaa kahden tai useamman henkilön yhteisesti omistamaa metsää tai useita metsätiloja. Tyypillisesti metsäyhtymät ovat vanhempien ja lasten tai sisarusten muodostamia.
  • Rajankäynti: Rajankäynti on tontin rajan määrittävä mittaustoimenpide, josta tehdään merkintä kiinteistörekisteriin.
  • Sukupolvenvaihdos: Sukupolvenvaihdoksella viitataan yrityksen, maatilan tai muun omaisuuden siirtymiseen vanhemmalta sukupolvelta nuoremmalle.
  • Talousmetsä: Talousmetsä on metsää, jonka ensisijainen tarkoitus on puun tuotanto eli metsää hyödynnetään metsätalouden harjoittamiseen.
  • Yhteismetsä: Yhteismetsä on useiden osakkaiden yhdessä omistama metsäalue, joka voi koostua vierekkäin tai etäisyyden päässä toisistaan olevista metsäkiinteistöistä.

Metsänhoitoon liittyvät termit:

  • Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus / Jatkuva kasvatus: Jatkuvan kasvatuksen metsässä, metsä on jatkuvasti puustoinen. Hakkuut toteutetaan yläharvennuksena eli suurten puiden poimintana ja huonolaatuisten puiden karsimisena, tai pienaukkohakkuina. Hakkuukierto toistetaan noin 15–20 vuoden välein.
  • Metsäsuunnitelma: Metsäsuunnitelma sisältää oleelliset tiedot metsän nykytilasta ja metsää koskevista tulevista toimenpiteistä dokumentin muodossa.
  • Metsänhoidollinen tila: Metsänhoidollisella tilalla viitataan metsänhoitotoimenpiteiden tilanteeseen.
  • Metsänkiertoaika: Metsän kiertoajalla viitataan aikaan metsän istutuksesta uudistushakkuuseen.
  • Perinteinen eli tasaikärakenteinen metsänkasvatus: Tasaikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa metsää harvennetaan tietyin aikavälein ja uudistetaan metsän kiertoajan päätyttyä.
  • Vesakko: Lehtipuupensaikko.

Hakkuisiin liittyvät termit:

  • Alaharvennus: Alaharvennuksessa metsään jätetään kasvamaan pisimmät ja parhaimmat puut. Tällä tavoitellaan metsän nopeaa järeytymistä ja lyhyttä kiertoaikaa.
  • Ensiharvennus: Tämä hakkuutyppi suoritetaan nuoressa metsässä, metsän kasvun ja kehityksen edistämiseksi. Ensiharvennus toteutetaan, kun puiden valtapituus on noin 10–15 metriä.
  • Päätehakkuu: Jaksollinen metsänkasvatus päättyy päätehakkuuseen, jossa kaadetaan metsän lähes kaikki puut. Päätehakkuu on ajankohtainen metsässä, joka on 60–100 vuotta vanha. Päätehakkuuta ja uudistushakkuuta käytetään usein synonyymina, sillä päätehakkuu tehdään usein uudistushakkuuna, jolloin tavoitteena on uuden metsän kasvattaminen.
  • Uudistushakkuu: Uudistushakkuussa vanha metsä kaadetaan ja tilalle istutetaan uusi metsäsukupolvi.
  • Yläharvennus: Yläharvennuksessa kaadetaan pisimmät puut, jotta lyhyemmät saavat enemmän kasvutilaa ja -aikaa.

Puun myyntiin liittyvät termit:

  • Hankintakauppa: Hankintakaupassa puun myyjä, eli metsänomistaja vastaa puiden kaatamisesta ja toimittamisesta tienvarteen.
  • Leimikko: Puunmyyntisuunnitelma
  • Kehitysluokkajakauma: Kehitysluokkajakauma kuvastaa, kuinka suuri osuus metsäkiinteistön puustosta on taimikkoa, kasvatettavaa puustoa tai hakkuumetsää.
  • Korjuukelpoisuus: Korjuukelpoisuutta on kahta luokkaa: kesä- ja talvikorjuukelpoiset kohteet. Nämä kuvaavat ajankohtia, jolloin hakkuita voidaan suorittaa.
  • Puun kantohinta: Puun hinta pystykaupassa. Hinta määräytyy ennen kaatoa.
  • Puun hankintahinta: Puun hinta hankintakaupassa.
  • Puutavaralajit:
    • KOT: Koivutukki
    • KUK: Kuusikuitu
    • MÄT: Mäntytukki
    • MÄK: Mäntykuitu
    • MEK: Metsäenergiapuu
  • Pystykauppa: Pystykaupassa hakkuuoikeus on luovutettu ostajalle eli ostaja hoitaa hakkuut ja puun siirron metsästä tehtaalle. Kuluista vastaa ostaja.

Puun käyttötarkoitukset:

  • Energiapuu: Energiapuuta hyödynnetään lämpövoimaloissa lämpöenergian tuottamiseen. Energiapuuksi kelpaavat kaikki puutavara, joka ei kelpaa tukki- tai kuitupuuksi. Energiapuuta ovat esimerkiksi hyvin pienet rungot, kannot sekä oksa- ja latvusmassa.
  • Kuitupuu: Kuitupuuksi luokitellaan yleensä pienikokoiset puut ja puutavara, jonka laatu tai koko ei riitä tukkipuuksi. Näin kuitupuu voi olla esimerkiksi vääristynyttä ja oksaista puutavaraa. Kuitupuuta käytetään pääasiassa selluloosan, hiokkeen, hierteen sekä puukuitulevyjen raaka-aineena.
  • Laanipaikka: puutavaran säilytyspaikka metsässä hakkuun jälkeen, ennen kuin puutavara haetaan metsästä.
  • Pikkutukki: Pikkutukki on tukkipuuta ohuempaa, mutta kuitupuuta paksumpaa, järeää mäntyä tai kuusta.
  • Raakapuu: Raakapuulla viitataan teollisuuden käyttämään, jalostamattomaan raaka-ainepuuhun.
  • Teollisuuspuu: Teollisuuspuu tarkoittaa metsästä saatua raakapuuta, joka on tarkoitettu teollisuuden käyttöön. Teollisuuspuuta ovat tukki- ja kuitupuu.
  • Tukkipuu: Tukkipuu on puun paksuimmasta osasta saatavaa, korkealaatuista, suoraa ja virheetöntä puutavaraa, jota hyödynnetään yleisesti rakennusteollisuudessa, huonekalujen valmistuksessa sekä muissa korkealaatuisissa puutuotteissa.
  • Tyvimänty: Tyvimännyllä viitataan mänty-puutavaraan, joka on leikattu läheltä puun juurta. Eli siihen osaan puusta tehdyistä tukeista, jotka ovat olleet lähimpänä maata.

Muita termejä:

  • Metsän käyttörajoitukset: Metsän käyttörajoituksilla tarkoitetaan metsien taloudellisen käytön rajoitteita.
  • Hiilinielu: Hiilinielu kerää ja sitoo hiiltä ilman hiilidioksidista. Esimerkiksi metsät ovat merkittäviä hiilinieluja.
  • Kaksoislaskenta: Kaksoislaskennalla viitataan hiilensidonta kaupassa siihen, että kaksi tai jopa useampi eri taho laskee saman päästövähennyksen hyväkseen.
  • Hiilivuoto: Hiilivuodolla tarkoitetaan, että tietyn hankkeen avulla aikaansaatu hiilensidonta johtaa toisaalla samansuuruisiin päästöihin.

Mittoja:

  • Hehtaari: 100 m x 100 m suuruinen alue. Neliökilometri on 100 hehtaaria.
  • Motti: Kuutiometri eli 1 m x 1 m x 1 m. Mitalla viitataan usein halkojen tai muun puutavaran tilavuuteen.

Liity Sijoitusmetsän sähköpostilistalle ja saat:

  • Vinkkejä ja hyödyllisiä ohjeita metsäsijoittamisen tueksi
  • Pysyt ajantasalla metsäsijoittamisen ajankohtaisista aiheista
Tilaustasi ei voitu tallentaa. Yritäthän uudestaan.
Kiitos liittymisestä sähköpostilistalle! Saat ensimmäisen viestin meiltä pian. Tarkistathan myös roskapostin sekä mahdollisen tarjoukset -kansion.
The SMS field must contain between 6 and 19 digits and include the country code without using +/0 (e.g. 1xxxxxxxxxx for the United States)
?

SIJOITUSMETSÄ

Sijoitusmetsä on kaikille metsäsijoittajille ja sellaisiksi aikoville tarkoitettu sivusto. Sivuiltamme löydät tietoa, vinkkejä, työkaluja ja inspiraatiota metsäsijoittamiseen.

Sähköposti
info@sijoitusmetsa.com

Kiinnostaako asuntosijoittaminen? Tutustu myös toiseen sivustoomme Sijoitusovi.com.