Suomalaisesta metsästä ja sen nykytilanteesta käydään aika ajoin kiivasta keskustelua mediassa. Yksi keskusteltavista aiheista on muun muassa se, pitäisikö suomalaisten metsien hakkuita rajoittaa. Kannanottoja tähän on sekä puolesta että vastaan. Aihe aiheuttaa keskustelua, sillä metsät eivät tarjoa vain tuhansia työpaikkoja, mutta myös valtiolle huomattavia verotuloja. Samalla taas metsien pienenevät hiilinielut huolettavat, koska metsillä on iso rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Tässä artikkelissa tarkastelemme suomalaisen metsän nykytilannetta ja sen hakkuumääriä kahdesta eri näkökulmasta. Juttua on kirjoitettu Nordic Business Groupin järjestämän vertaisryhmätapaamisen pohjalta, jossa puhumassa olivat Itä-Suomen yliopiston metsätaloustieteiden emeritusprofessori, metsätutkija Timo Pukkala ja Metsä Groupin kestävän kehityksen päällikkö Silja Pitkänen-Arte.
Kuinka paljon metsää voidaan hakata?
Luonnonvarakeskus on arvioinut, että suurin ylläpidettävä hakkuukertymä vuosina 2016–2025 on keskimäärin 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa. Viime vuonna hakkuukertymä oli 75,1 miljoonaa kuutiometriä ja vuotta aikaisemmin 76,3 miljoonaa kuutiometriä.
| 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 | |
| Hakkuukertymä | 75,1 milj. m³ | 76,3 milj. m³ | 68,9 milj. m³ | 72,9 milj. m³ | 78,2 milj. m³ |
Hakkuukertymä vuosina 2018–2022. Lähde: Luke.
Hakkuukertymät ovat jääneet alle Luken laskelmien. Voisiko tästä päätellä, että hakkuita voidaan kasvattaa?
Emeritusprofessori ja metsätutkija Pukkala tyrmää ajatuksen hakkuiden kasvattamisesta. Hänen mukaansa Luken laskelma sisältää virheellisen oletuksen metsänomistajien käyttäytymisestä: laskelma olettaa, että metsänomistajat hoitavat metsiään siten, että suurin ylläpidettävä hakkuumäärä maksimoituu. Näin ei kuitenkaan ole, sillä esimerkiksi osa metsänomistajista ei hakkaa metsiään lainkaan.
“Jos otetaan huomioon, että kukin metsänomistaja käsittelee metsiään omien tavoitteidensa mukaan, laskennallisia hakkuumääriä pitää pienentää 10–15 prosenttia”, Pukkala analysoi.
Pukkalan mielestä metsien hakkuita täytyy ehdottomasti vähentää, ja niitä pitää vähentää heti. Hän on laskenut, ettei metsää voitaisi hakata edes 70 miljoonaa kuutioneliömetriä vuodessa, mikäli Suomi haluaa päästä hiilinielutavoitteisiinsa vuoteen 2030 mennessä. Suomen tavoitteet ovat osa EU:n yhteisiä tavoitteita, joiden avulla pyritään lisäämään EU:n maankäyttösektorin hiilinieluja.
Puun hakkuumäärät vaihtelevat voimakkaasti metsäteollisuustuotteiden kysynnän mukaan. Asiasta kertoo Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Jukka Torvelainen vuoden 2022 hakkuita käsittelevässä Luken julkaisussa. Julkaisussa kerrotaan, että hakkuumahdollisuudet ovat olleet koko Suomen tasolla tarkasteltaessa 1970-luvulta lähtien koko ajan suuremmat kuin toteutuneet hakkuut.
Metsä Groupin Pitkänen-Arte, haluaa kuitenkin vastata näihin väitteisiin ja muistuttaa, ettei metsiä hakata huvikseen. Puusta tehdään tuotteita, sitä viedään ulkomaille, siitä saadaan verotuloja ja se tarjoaa työpaikkoja. Hän haluaakin korostaa metsien monimuotoisuuden suojelemista:
“Tätä voidaan tehdä hyvällä, luontoarvot huomioivalla metsänhoidolla, eikä tätä voida ulkoistaa muihin maihin. Sen sijaan ilmakehä ei tiedä, mistä maista hiilidioksidipäästöt tulevat ja missä niitä paikataan.”
Emeritusprofessori, metsätutkija Pukkala kyseenalaistaa taas ajatuksen hiilinielun ulkoistamisesta muihin maihin, sillä Suomella on omat hiilinielutavoitteet.
Suomalainen metsä on edelleen hiilinielu, vaikkakin nielut ovat pienentyneet
Tällä hetkellä suomalainen metsä on hiilinielu.
Jos taas tarkastellaan LULUCF-sektorin (sis. metsämaan ja puuston lisäksi esimerkiksi viljelysmaan ja rakennetun maan) päästöjä ja poistumia kokonaisuudessaan, se kääntyi ensimmäistä kertaa päästölähteeksi vuonna 2021. Asia selviää Luken kasvihuonekaasuinventaariosta. Selvityksestä käy ilmi myös se, että vaikka metsät ovat edelleen hiilinielu, niiden nettonielu oli vuonna 2021 mittaushistorian pienin. Ensimmäiset mittaustulokset ovat vuodelta 1990.
Metsien nielujen pienemistä selitetään Luken julkaisussa kolmella eri syyllä.
Metsien hiilinieluja ovat pienentäneet:
- runsaat hakkuut,
- puuston kasvun aleneminen sekä
- metsämaan ojitettujen turvemaiden päästöjen kasvu.
Ojitettujen turvemaiden päästöt ovat kasvaneet, koska niiden laskemiseen on alettu käyttää uutta laskentamenetelmää.
Emeritusprofessori, metsätutkija Pukkalan mukaan metsien hiilinielut voidaan saada nopeasti kasvuun ainoastaan metsän hakkuita vähentämällä. Pukkalan mukaan metsää hoidettaisiin kestävästi siten, että hakkuita vähennettäisiin “viime vuosien huippumääristä, jotka ovat kestämättömiä”, metsään jätettäisiin runsaasti suuria säästöpuita, sekametsiä suosittaisiin, peitteisyyttä lisättäisiin ja osa metsistä suojeltaisiin.
Pitkänen-Arten mukaan myös Metsä Group haluaa, että Suomen metsät ovat tulevaisuudessa paremmassa kunnossa kuin nykypäivänä. Tästä syystä Metsä Group on asettanut tavoitteekseen luonnon tilan vahvistamisen vuoteen 2030 mennessä.
Luonnon tilan vahvistamiseen pyritään erilaisilla toimenpiteillä, joihin sisältyvät esimerkiksi puulajiston monipuolistaminen, lahopuuston lisäys, arvokkaiden elinympäristöjen ja rantametsien suojelu ja turvemaiden vesiensuojelun kehittäminen. Pitkänen-Arte vakuuttaakin, että luonnon tilan vahvistaminen on yhdistettävissä tehokkaaseen puuntuotantoon.
Yhteenveto suomalaisen metsän tilasta
Suomalaista metsää on hakattu 1970-luvulta lähtien koko Suomen tasolla tarkasteltaessa keskimäärin vähemmän kuin hakkuumahdollisuudet ovat olleet. Hakkuumäärien vaihtelua yksittäisten vuosien välillä selittää metsäteollisuustuotteiden kysynnän vaihtelu.
Vaikka metsää on hakattu vähemmän kuin mitä hakkuumahdollisuuksia on ollut, metsien hiilinielu on viimeisten vuosien aikana pienentynyt huolestuttavasti. Metsät ovat edelleen hiilinieluja, mutta niiden nettonielu oli vuonna 2021 mittaushistoriansa pienin. LULUCF-sektori, johon metsäkin kuuluu, kääntyi ensimmäistä kertaa päästölähteeksi vuonna 2021.
Eri toimijoiden välillä ei vallitse yhteisymmärrystä siitä, pitäisikö metsien hakkuita rajoittaa.
Yksi kanta on se, että metsää hakataan siksi, koska metsäteollisuustuotteille on kysyntää. Kysyntään vastaaminen tuo Suomeen verotuloja ja pitää yllä työpaikkoja. Toinen kanta on taas se, että runsaat hakkuut ovat pienentäneet metsien hiilinieluja, ja jos hakkuita ei pienennetä, Suomi ei tule pääsemään hiilinielutavoitteisiinsa.
Artikkelin kirjoitti: Karoliina Kuhalampi
Lue seuraavaksi
Tiedätkö, millainen metsänomistuksen muoto yhteismetsä on? Tutustu seuraavaksi artikkeliimme, jossa pureudumme tähän toistaiseksi melko huonosti tunnettuun, mutta jatkuvasti suosiotaan kasvattavaan metsänomistuksen muotoon.
