Verotuksella on suuri merkitys siihen, onko metsän omistaminen taloudellisesti kannattavaa. Vaikka veroilmoituksen päätyisi teettämään ammattilaisella, on hyvä ymmärtää perusasiat metsän verotukseen liittyen.
Metsäsijoittaminen alkaa usein metsää perittäessä. Jopa 85% suomalaisista metsänomistajista on saanut metsätilansa perintönä, lahjana tai sukulaiselta. Näissä tilanteissa metsän tuore omistaja saattaa olla hämillään kaikesta metsään ja sen omistamiseen liittyvästä byrokratiasta, joista verotus ei varmasti ole yksinkertaisin.
Tämä artikkeli pyrkii tiiviisti antamaan käsityksen siitä, mitä kaikkea verotuksessa tulee ottaa huomioon.
Veroilmoituksen voi tehdä itse tai ulkoistaa sen alan ammattilaiselle
Metsänomistajan on hyvä omata vähintään perusymmärrys metsän verotukseen liittyvistä asioista. Metsän omistajalle tulee vuosittain tilanteita, joissa metsätalouden verotuksesta on tärkeää tietää vähintään perusasiat, kuten
- Missä kaikkialla/koska metsään liittyvistä veroista ilmoitetaan?
- Mikä on metsäveroilmoitus?
- Koska metsän omistajasta tulee arvonlisäverovelvollinen?
- Mitä verohelpotusta metsän omistaja voi saada?
- Kuinka metsästä aiheutuneet tappiot huomioidaan verotuksessa?
Aiheesta löytyy hyvää ja luotettavaa tietoa verkosta tai alan ammattilaisilta. Puhelimitse neuvontaa saa muun muassa valtakunnallisesta maatalous- ja metsäverotuksen palvelunumerosta. OmaVerossa voi kysyä verotukseen liittyvistä asioista live-chatissa.
Missä ja kuinka laadin veroilmoituksen?
Henkilökohtaisessa tuloveroilmoituksessa ilmoitetaan kaikki vuoden aikana saadut ansiotulot. Metsätalouden tuotot lasketaan osaksi pääomatuloja, mutta niistä tehdään erillinen veroilmoitus – metsäveroilmoitus.
Metsäveroilmoitus tulee laatia huolella. Muistiinpanot metsätilan tuloista ja kuluista kannattaa kirjata vuoden mittaan siten, että vuoden päätteeksi ne löytyvät yhtenäisestä paikasta, josta ne voi pyydettäessä toimittaa verottajalle. Kuitit voi taltioida itselleen sähköisesti, mutta ne on tarvittaessa pystyttävä toimittamaan verottajalle paperisena.
Kaikista metsätilaan liittyvistä tuloista ja menoista on hyvä olla tallessa kuitit ja tositteet. Lisäksi ajopäiväkirjan ylläpitäminen matkakulujen laskemiseksi on kannattavaa, sillä se helpottaa veroilmoituksen tekemistä.
Yksityinen metsänomistaja, yhtymä tai kuolinpesä ilmoittavat tulot ja menot yhteisellä verolomakkeella 2C tai sähköisellä veroilmoituksella, vaikka omistuksessa olevia metsätiloja olisi useampia. Arvonlisäverot ilmoitetaan sähköisesti OmaVero-palvelussa tai Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista -lomakkeella.
Vuosittaiset verot
Suomessa on käytössä puun myyntituloverotus, joka tarkoittaa sitä, että veroa maksetaan metsätalouden nettotuloksesta. Puun myyntitulot ovat pääomatuloja, joista maksetaan veroa. Yksityinen metsänomistaja maksaa 30% veroa 30 000 euron vuosituotoista, jonka jälkeen veroprosentti on 34.
Puun myyntituloverotuksessa veroa maksetaan vain niiltä vuosilta, joina metsänomistaja on saanut puukauppatuloja. Kaikki metsätalouden menot ovat vähennyskelpoisia.
Metsäverotus on Suomessa rakennettu kannustamaan metsänomistajaa metsän hoidossa, sillä metsätalouteen liittyvät kulut alentavat verotusta myös niinä vuosina, kun puukauppatuloja ei ole. Menot kirjataan muistiinpanoihin ja ilmoitetaan veroilmoituksessa.
Alla luetellaan veroilmoitukset, joita metsänomistajan tulee täyttää vuosittain.
Henkilökohtainen tuloveroilmoitus
Henkilökohtaisessa tuloveroilmoituksessa ilmoitetaan kaikki vuoden aikana saadut ansiotulot. Tuloveroilmoituksen yhteydessä voi ilmoittaa myös metsätilan hankkimista varten otetun lainan korot, jos sellaisia on.
Metsätalouden tulot ovat osa pääomatuloja, mutta niistä tehdään erillinen veroilmoitus.
Metsäveroilmoitus
Metsäveroilmoitus tehdään kaikista vuoden aikana saaduista metsätalouden tuloista. Vaikka vuoden aikana ei olisi tullut suoria metsätuloja, voit ilmoittaa metsästä aiheutuneita menoja, jotka otetaan huomioon verotuksessa.
Metsäveroilmoituksen yhteydessä voit ilmoittaa erilaisia vähennyksiä, kuten metsää varten tehdyt hankinnat, palkkakustannukset sekä metsävähennys (kaikki arvonlisäverottomana).
Metsätalouden tuet sekä vakuutuskorvaukset tulee ilmoittaa metsäveroilmoituksessa, sillä ne ovat veronalaista metsätalouden pääomatuloa.
Arvonlisäveroilmoitus
Arvonlisäveroja (alv) maksetaan puukaupassa 24%. Puukaupan yhteydessä veron maksaa ostaja, mutta lopulta myyjä maksaa arvonlisäveron verottajalle.
Jos arvonlisäveroa maksetaan sellaisena vuonna kun metsänomistajalla on tuloja, maksetaan alv suoraan metsätalouden tuloista. Sellaisena vuonna kun tuloja ei ole, verottaja palauttaa arvonlisäveron osuudet hankinnoista, joita metsänomistaja on tehnyt metsää varten.
Kaikkien metsänomistajien kannattaa lähes poikkeuksetta hakeutua arvonlisäverollisiksi ja vuodessa yli 15000 eurolla puumyyntiä tekeville se on pakollista. Arvonlisäveroista on laadittava erillinen arvonlisäveroilmoitus ja arvonlisäverot tulee maksaa edellisen vuoden osalta, alkaneen vuoden helmikuun loppuun mennessä.
Maatalouden veroilmoitus
Maatalouden veroilmotus täytetään, jos saa vuokratuloa esimerkiksi tuulivoimaloista tai pelloista. Maatalouden veroilmoitus tulee täyttää vuosittain, vaikka toimintaa ei olisi ollut verovuoden aikana.
Katso lisätietoja ja ohjeet maatalouden veroilmoituksen täyttöön.
Tappioiden vähentäminen
Puun myyntituloverotuksessa veroa maksetaan saaduista voitoista, eli tulojen ja menojen erotuksesta. Mikäli vuosi on ollut tappiollinen, menot vähennetään muista pääomatuloista tai ansiotulon veroista alijäämähyvityksenä.
Jos metsänomistajalla ei ole pääomatuloja eikä ansiotuloja samana vuonna, verottaja vahvistaa pääomatulojen tappion ja vähentää tappiot seuraavan kymmenen vuoden aikana saaduista pääomatuloista.
Mahdollisen puolison tulot ja alaikäisten lasten lukumäärä vaikuttaa vähennysten määrään.
Metsänomistajan verovähennykset
Metsänomistaja voi huomioida verotuksessa erilaisia varauksia ja vähennyksiä, jotka vaikuttavat maksettavaan verojen määrään.
Menovaraus
Halutessaan metsänomistaja voi siirtää vuoden pääomatuloista maksimissaan 15% kattamaan tulevien vuosien menoja. Menovaraus tehdään tuloista, joista on ensin vähennetty mahdollinen metsävähennys, eli menovarauksia tulee vain yksi, vaikka tuottoa olisi tullut useammalta tilalta tai useiden kauppojen yhteydessä.
Tuhovaraus
Tuhovarauksella tarkoitetaan metsätuhon perusteella saaduista vakuutus- ja muista korvauksista tulleita tuloja, joita metsänomistaja voi siirtää kattamaan tulevien vuosien metsän uudistamiseen liittyviä kustannuksia.
Toisin kuin menovarauksessa, ei tuhovarauksessa ole asetettu 15% ylärajaa, vaan varausta saa tehdä sen verran, mitä tuhoutuneen metsän uudistamiseen arvioidaan kuluvan. Metsän uudistamiskulujen arvioon tarvitaan ammattilaisen lausunto muistiinpanojen liitteeksi.
Yrittäjävähennys
Vuonna 2017 voimaan tullut yrittäjävähennys pienentää metsätalouden puhdasta pääomatuloa 5 prosenttia. Metsätalouden pääomaveroa laskettaessa otetaan toisin sanoen huomioon 95 prosenttia tuloista, jotka jäävät jäljelle menojen vähentämisen jälkeen.
Yrittäjän ei tarvitse itse vaatia vähennystä verottajalta, vaan tämä otetaan huomioon automaattisesti.
Metsälahjavähennys
Metsävähennykseen on oikeutettu, mikäli
- On saanut metsää lahjana 1.1.2017 jälkeen
- On maksanut metsälahjasta lahjaveron ja
- Lahjana saatu metsä on pinta-alaltaan riittävän suuri
Tarkempaa tietoa löydät vero.fi -sivuilta.
Metsävähennys
Metsävähennys on merkittävä veroetu, joka koskee oman metsätilansa ostaneita metsänomistajia. Jos metsätila on saatu lahjana tai peritty, voi metsävähennyksen saada vain, jos edellisellä omistajalla on ollut sitä käyttämättä.
Metsävähennyspohjalla tarkoitetaan sitä osuutta metsän hankintamenoista, josta voi saada metsävähennyksen. Metsävähennyspohjan arvo on 60% metsätilan hankintahinnasta, joka tarkoittaa, että tulevina vuosina metsänomistaja voi saada metsäkiinteistön pääomatuloista 60% verovapaasti. Metsävähennyspohja pienenee sitä käytettäessä.
Metsävähennys kirjataan metsäveroilmoitukseen.
Verovapaat tulot
Jotkin metsän omistukseen liittyvistä eduista ovat verovapaita. Näitä ovat muun muassa
- Oman asunnon lämmittämiseen käytetyt puutavarat, joita ei tarvitse kirjata muistiinpanoihin
- Marjojen, sienten, käpyjen ja muiden keräilytuotteiden arvo
- Rauhoittamispäätöksiin liittyvät kertakorvaukset
Verotus kaupanteon yhteydessä
Kun yksityishenkilö ostaa metsää, on kaupanteon yhteydessä lähes poikkeuksetta kannattavaa ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi. Arvonlisäverovelvolliseksi on ilmoittauduttava viimeistään kun puunmyyntitulot ylittävät 15 000 euroa vuodessa.
Pystykaupan yhteydessä ostaja maksaa 19% veroa kauppahinnasta ja hankintakaupassa 13%, joista loput jää maksettavaksi myyjälle. Oston jälkeen myyjälle jäävää vero-osuutta kutsutaan jälkiveroksi.
Puunmyynnin yhteydessä ostaja maksaa aina arvonlisäveron, jonka myyjä kuitenkin maksaa lopulta takaisin verottajalle. Varainsiirtovero jää ostajan maksettavaksi.
Sukupolvenvaihdoskaupan yhteydessä ei tarvitse maksaa lahjaveroa jos
- myyjä on käyttänyt omaisuutta maa- tai metsätalouden harjoittamiseen ja
- omistus on kestänyt yli kymmenen vuotta ja
- tila on myyty omalle lapselle, muulle rintaperilliselle, sisarelle, veljelle, sisar- tai velipuolelle, joka jatkaa metsätalouden harjoittamista
Mikäli ostaja luovuttaa samaa omaisuutta eteenpäin alle viiden vuoden kuluttua omaisuuden saamisesta, verovapaus menetetään.
Mistä apua veroilmoituksen täyttämiseen?
Metsäverotus voi tuntua monimutkaiselta ja haastavalta prosessilta, mutta apua on saatavilla.
Puhelimitse neuvontaa saa muun muassa valtakunnallisesta maatalous- ja metsäverotuksen palvelunumerosta 029 497 016. OmaVerossa veroilmoituksen täyttäjä voi pyytää apua vero.fi:n chat-palvelussa.
Lue seuraavaksi
Tiedätkö mitkä kaikki tekijät vaikuttavat metsäkiinteistön hintaan? Tutustu artikkeliimme, jossa aihetta käsitellään tiiviisti mutta kattavasti.
