Vinkit onnistuneeseen metsätilan sukupolvenvaihdokseen

Aloita ajoissa ja keskustele avoimesti

Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, viimeistään eläkeiässä tai siinä vaiheessa, kun metsänhoitotyöt alkavat tuntua raskailta ja niitä aletaan siirtämään eteenpäin ajatellen seuraavaa omistajaa. Varhainen keskustelu mahdollistaa erilaisten vaihtoehtojen vertaamisen ja kaikille osapuolille sopivan ratkaisun löytymisen.

Ensimmäinen askel sukupolvenvaihdoksessa on perheen sisäinen keskustelu: mikä on omistajan ja mahdollisen puolison näkemys tulevaisuudesta, millaisia tavoitteita heillä on sekä miltä heidän toimeentulonsa vaikuttaa eri elämäntilanteissa. Kun nämä ovat selvillä, voidaan keskustelua jatkaa jälkipolven kanssa ja selvittää millaisia tavoitteita ja toiveita heillä on sekä löytyykö heidän keskuudestaan kiinnostusta metsänomistuksen jatkamiseen.

Hyödynnä asiantuntija-apua

Sukupolvenvaihdokseen liittyy niin verotuksellisia kuin oikeudellisiakin kysymyksiä, jotka saattavat aiheuttaa metsänomistajalle huolta ja päänvaivaa. Sukupolvenvaihdokseen on kuitenkin tarjolla laajasti asiantuntija-apua. Asiantuntija voi esimerkiksi auttaa kartoittamaan sopivimmat sukupolvenvaihdoksen toteutustavat: onko omistajanvaihdos järkevää toteuttaa kaupalla, lahjalla vai lahjanluonteisella kaupalla? Asiantuntija voi myös auttaa tila-arvion laadinnassa, mikä perustuu ajantasaiseen metsäsuunnitelmaan.

Asiantuntijapalveluja sukupolvenvaihdokseen tarjoavat esimerkiksi StoraEnso, UPM Metsä sekä Metsä Group.

Valitse teille sopivin metsätilan luovutustapa

Metsätila voidaan siirtää seuraavalle sukupolvelle usealla tavalla:

• Kauppa: Mikäli kauppahinta ylittää 75 % tilan käyvästä arvosta, kyseessä on normaali kauppa. Tällöin ostaja maksaa kauppahinnan sekä varainsiirtoveron, mutta saa myös uuden metsävähennysoikeuden. Parhaimmillaan kauppasumma hoituu puunmyyntituloilla, jolloin tilan pääoma-arvo siirtyy verottomasti ostajalle. Myyjälle tulee maksettavaksi luovutusvoittovero, ellei kyseessä ole verovapaa sukulaiskauppa.
• Lahjanluonteinen kauppa: Mikäli kauppahinta on enintään 75 % käyvästä arvosta, katsotaan kauppa lahjaluonteiseksi. Ostaja maksaa sekä kauppahinnan, varainsiirtoveroa että lahjaveroa, mutta saa myös oikeuden metsävähennykseen. Luopujalle ei synny veroseuraamuksia.
• Lahja: Täysin vastikkeeton luovutus. Lahjanantajalle ei synny veroseuraamuksia, mutta lahjansaaja maksaa lahjaveroa. Lahjaverotukseen voi hakea huojennuksia, ja mahdollinen hallintaoikeuden pidätys alentaa verotusarvoa.

Hallintaoikeuden pidätys tuo joustavuutta

Luopuja voi halutessaan pidättää metsätilaan hallintaoikeuden, jolloin hän säilyttää oikeuden puukauppatuloihin ja metsän käyttöön esimerkiksi määräajaksi. Tämä voi helpottaa siirtymää ja turvata luopujan toimeentuloa, mutta samalla pienentää uuden omistajan veroseuraamuksia. Tässä on kuitenkin hyvä huomioida, ettei metsävähennystä voida tehdä hallintaoikeuden aikana.

Pyri sukupolvenvaihdoksessa tasapuolisuuteen ja vältä tilan pilkkomista

Sukupolvenvaihdoksessa voi syntyä tilanne, jossa useampi perillinen on osallisena sekä kiinnostunut metsän omistamisesta. Tällaisessa tilanteessa kannattaa välttää metsätilan pilkkomista, sillä se heikentää tilan taloudellista kannattavuutta.

Ratkaisuja voivat olla esimerkiksi:

• Metsän myyminen yhdelle perilliselle lahjanluonteisella kaupalla ja kauppahinnan osittainen lahjoittaminen muille perillisille tai metsätilan lahjoittaminen yhdelle ja samanarvoisen omaisuuden samanaikainen lahjoittaminen muille.
  
• Ennakkoperintö tai tasaava testamenttimääräys.
• Yhteismetsän perustaminen tai liittyminen olemassa olevaan yhteismetsään.

Hyödynnä metsävähennys ja suunnittele verot huolella

Sukupolvenvaihdoksessa voidaan hyödyntää metsävähennystä. Metsävähennyspohjan arvo on 60 % metsän hankintahinnasta, mikä tarkoittaa, että metsänomistaja voi saada metsäkiinteistön pääomatuloista 60% verovapaasti tulevina vuosina. Metsävähennys voi siis olla merkittävä keino pienentää tulevia metsäverotuksen kustannuksia.

Sukupolvenvaihdosta tehtäessä on tärkeää tutustua metsätilan siirtoon liittyviin verotuksellisiin yksityiskohtiin ja pohtia sitä, mikä on oman ja jatkajan tilanteeseen sopivin ratkaisu. On kuitenkin tärkeää, ettei verosuunnittelu ole sukupolvenvaihdoksen ainoa tavoite. Sen sijaan olisi hyvä löytää ratkaisu, joka palvelisi niin luopujaa kuin jatkajaakin, mutta myös metsän jatkuvuutta.

Yhteenveto 

Metsätilan sukupolvenvaihdos on prosessi, jossa yhdistyvät taloudelliset, juridiset ja inhimilliset näkökulmat. Parhaimmillaan se turvaa metsän jatkuvuuden, omistajien hyvinvoinnin ja taloudellisen tuoton myös tuleville sukupolville. Ajoissa aloitettu suunnittelu, perheen välinen avoin keskustelu sekä prosessin eri vaiheisiin ja yksityiskohtiin perehtyminen ovat avaimet onnistuneeseen sukupolvenvaihdokseen.