Harvennushakkuut ovat yksi metsänhoidon tärkeimmistä toimenpiteistä, sillä niiden avulla metsä ja sen puusto voidaan pitää terveenä ja elinvoimaisena. Lisäksi hakkuut vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaista puuta metsässä kasvaa ja kuinka tuottava metsä on pitkällä aikavälillä. Tässä artikkelissa syvennymme harvennushakkuisiin ja siihen, mitä metsäsijoittajan olisi hyvä hakkuista tietää.
Mitä on harvennushakkuu?
Harvennushakkuulla tarkoitetaan hakkuuta, jossa metsästä kaadetaan osa puista, jotta jäljelle jäävälle, kasvatettavalle puustolle ja juuristolle jää enemmän ravinteita ja kasvutilaa. Oikea-aikaisilla harvennushakkuilla voidaan ohjata metsän kehitystä siten, että jäljelle jäävä puusto kasvaa elinvoimaisesti, mikä näkyy puiden järevöitymisessä ja tulevaisuudessa puusta saatavassa hinnassa.
Harvennushakkuita tehdään tyypillisesti 2–3 metsän kiertoajan aikana, jolloin puustosta poistetaan aina kolmannes kullakin harvennuskerralla. Ennen varsinaista hakkuuta metsään on hyvä tehdä ennakkoraivaus, jossa poistetaan pienet puut noin metrin säteeltä runkojen ympäriltä helpottamaan hakkuutyötä.
Miksi harvennushakkuita tehdään?
1. Parannetaan kasvatettavan puuston laatua ja kasvua
Harvennushakkuissa poistetaan heikot ja huonokuntoiset puut, jolloin maapohjan kasvuvoimaa ohjataan niihin puihin, joilla on parhaat edellytykset kehittyä tukkipuuksi. Kasvutilan, valon ja ravinteiden lisääntynyt määrä näkyy myös puuston kasvunopeudessa.
2. Kasvatetaan tukkipuun osuutta ja metsän taloudellista arvoa
Metsän tuotto ei riipu vain hakkuiden määrästä vaan myös siitä, mitä puutavaraa hakkuissa saadaan. Tukki on huomattavasti arvokkaampaa kuin kuitupuu ja oikea-aikaisilla harvennuksilla voidaan vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa puustosta saavuttaa tukin mitat.
3. Ehkäistään metsän terveydellisiä riskejä
Liian tiheästi kasvava puusto ja huonokuntoinen metsä ovat alttiita lumi-, myrsky- ja hyönteistuhoille. Harvennushakkuilla metsään syntyy kestävämpi rakenne, joka suojaa puita muun muassa talvella painavan lumen alla.
4. Luodaan tasaisempaa kassavirtaa
Harvennushakkuut tarjoavat mahdollisuuden tulojen saantiin ennen päätehakkuuta. Tämä on metsäsijoittajalle tärkeä osa kassavirtasuunnittelua.
Milloin kannattaa harventaa?
Harvennuksessa oikea ajoitus on avainasemassa. Liian aikaisin tai myöhään tehty harvennus voi heikentää metsän ja puuston kehitystä, eikä sillä tällöin saavuteta toivottua tulosta.
Harvennushakkuu toteutetaan tavallisesti kahdesti metsän elinkaaren aikana:
- Ensiharvennus: Ensiharvennus tehdään puuston ollessa 25-vuotiasta.
- Myöhempi harvennus: Myöhemmän harvennuksen aika on, kun puusto on 45–60-vuotiasta.
Harvennushakkuiden optimaaliseen ajankohtaan vaikuttaa kuitenkin metsässä kasvava puulaji sekä kasvupaikka.
Ensiharvennus
Ensiharvennus on ensisijaisesti metsänhoidollinen toimenpide, jolla voidaan vaikuttaa kasvatettavan puuston ja sen arvon kehitykseen. Näin itse harvennuksesta saatava tulo ei ole huima, vain noin 5 % koko kiertoajan tuloista, mutta sen sijaan ensiharvennus on investointi tuleviin puukauppatuloihin.
Ensiharvennus toteutetaan tavallisesti silloin, kun puut ovat noin 12–15 metrin pituisia. Tähän vaikuttaa kuitenkin niin metsässä kasvava pääpuulaji, kasvupaikka sekä metsän tiheys. Mikäli kilpailu latvusten välillä kasvaa liian suureksi, latvukset alkavat supistumaan, millä on vaikutusta niin puun kasvunopeuteen, kestävyyteen, että siihen, miten se lopulta reagoi harvennukseen, kun tämä tehdään.
Ensiharvennus kannattaa tehdä silloin kuin puun latvus on eri puulajista riippuen:
- Mänty: noin 40% puun pituudesta
- Koivu: vähintään 50% puun pituudesta
- Kuusi: 60% puun pituudesta
Ensiharvennuksesta saatava kantorahatulo on yleensä noin 250–700 €/ha (UPM Metsä, 2025).
Myöhempi harvennus
Metsän toinen, myöhempi harvennus tehdään ensiharvennuksen jälkeen ja tämän hakkuun tavoitteena on edistää metsänhoidollisia ja metsästä saatavia taloudellisia tavoitteita sekä tuottaa puunmyyntituloja. Tämän harvennuksen toteutusajankohta on joustavampi kuin ensiharvennuksen kohdalla. Tavallisesti myöhempi harvennus toteutetaankin, kun metsä on noin 45–60 vuoden ikäistä. Tämän lisäksi metsälle voidaan tehdä myös kolmaskin harvennus ennen päätehakkuuta.
Myöhemmän harvennuksen ajankohtaa määrittelee metsän iän lisäksi sen puuston keskiläpimitta. Myös latvustoa ja sen hyvinvointia kannattaa tarkkailla, mutta puuston tiheys määrittelee enemmän tämän hakkuun optimaalista ajankohtaa. Kun puuston keskiläpimitta on rinnan korkeudella vähintään 16 cm voi toisen harvennuksen toteuttaa.
Myöhemmässä harvennuksessa saadaan usein kuitupuun lisäksi myös tukkipuuta, jolloin hakkuun tulos on jo suurempi kuin ensiharvennuksen tapauksessa, kantorahatulon ollessa keskimäärin 2500–3000 €/ha (UPM Metsä, 2025).
Lopuksi
Harvennushakkuut ovat yksi tärkeimmistä metsänhoidon toimenpiteistä, joilla metsänomistaja voi vaikuttaa metsän arvoon ja sen kehitykseen. Hakkuiden avulla voidaan vaikuttaa paitsi puuston laatuun, kestävyyteen ja terveyteen, myös siihen kuinka suuri osa metsän puustosta saadaan tulevaisuuten korjata arvokkaana tukkipuuna. Oikein ajoitetut ja suunnitellut harvennukset maksavat itsensä takaisin ja vievät metsäsijoituksen kohti parempaa tuottoa.
Lue seuraavaksi
Kuten tässäkin artikkelissa olemme käyneet läpi, metsäsijoittamisessa menestyminen ei tapahdu itsestään vain metsää omistamalla. Tutustu seuraavaksi artikkeliimme, jossa pureudumme tarkemmin metsäsijoituksen kannattavuuden kasvattamiseen.
