Kuinka metsään sijoittaminen aloitetaan?

Yksityiset ihmiset omistavat jopa yli puolet Suomen kaikista metsistä. Noin 85 prosenttia metsänomistajista on saanut metsätilansa joko perintönä tai lahjana, tai ostanut sen sukulaiselta esimerkiksi sukupolvenvaihdoskaupan yhteydessä. Vain 15 prosenttia metsätiloista hankitaan vapailta markkinoilta.

On siis hyvin todennäköistä, että metsään sijoittaminen aloitetaan perimällä tai saamalla metsää. Sijoituskohteena metsä on kuitenkin lähivuosien aikana kasvattanut kiinnostusta sijoittajien parissa. Metsä nähdään matalan riskin sijoituskohteena ja hyvänä tapana hajauttaa sijoitussalkkua.

Kuinka metsään sijoittaminen sitten aloitetaan?

Näin aloitat metsään sijoittamisen

Vaikka metsään sijoittaminen aloitetaan usein metsää perimällä tai saamalla sitä lahjaksi, on metsäsijoittamisen aloittaminen mahdollista aloittaa myös monella muulla tavalla.

Metsän omistamiseen ei ole yhtä oikeaa vaihtoehtoa, vaan metsäsijoittajaksi ryhtyminen kannattaa valita itselleen sopivimmalla tavalla. Itselleen parhaan valinnan teet perehtymällä erilaisiin metsänomistuksen vaihtoehtoihin ja valitsemalla sellaisen vaihtoehdon, joka on sopivin ajallisten resurssien, riskien ja taloudellisen investoinnin puitteissa.

Mistä lähden liikkeelle?

Metsäsijoittaminen tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että tavalla tai toisella yksityishenkilö päätyy omistamaan metsää. Motiiveja metsäsijoittamiselle on yhtä monia kuin on metsäsijoittajia. Yleisiä ajatuksia metsäsijoittamisen taustalla ovat muun muassa

• Kiinnostus hajauttaa omaa osakesalkkua ja sijoittaa matalan riskin kohteeseen
• Toive saada tasaista tuottoa pitkällä aikavälillä
• Haave oman metsän omistamisesta esimerkiksi harrastus- tai virkistyskäyttöön
• Päätös jatkaa suvussa kulkeneen metsän omistajana
• Ekologisen sijoituskohteen valitseminen osaksi omaa sijoitussuunnitelmaa

Mikä tahansa ajatus metäsijoittamisesta kiinnostumisen taustalla onkaan, on hyvä selvittää itsensä kanssa metsäsijoittamiseen liittyvät perusasiat, kuten vaihtoehdot metsän omistamiselle, mahdolliset metsäsijoittamiseen liittyvät riskit ja realistinen tilannearvio omista resursseista.

Metsän omistamiselle on useita vaihtoehtoja

Metsän omistamiseen on useita vaihtoehtoja. Sopivan sijoitusmuodon löytäminen itselle vaatii vaihtoehtojen pohtimista ja perehtymistä siihen, mikä itselle on sopivin tapa aloittaa metsään sijoittaminen.

Oman metsätilan ostaminen vaatii suurimman pääoman ja laajimman ymmärryksen metsän omistamiseen liittyvistä riskeistä ja vastuista. Matalin kynnys metsään sijoittamisessa on sijoittaa metsärahastoihin esimerkiksi pankin kautta.

Oman metsätilan ostaminen

Metsätilan ostamiseen liittyvät monesti ajatukset metsän tuomasta taloudellisesta hyödystä. Joskus metsän omistuksen taustalla on myös haave oman metsän virkistysmahdollisuuksista tai vaikka oman metsätilan hoitamisesta.

Oman metsätilan ostaminen on metsän omistusmuodoista suurinta pääomaa vaativa. Metsien hinta riippuu monesta tekijästä, kuten sijainnista, metsätilan koosta ja puustosta, mutta lähtökohtaisesti oma metsäpalsta on muita metsän omistuksen tapoja hintavampi. Metsätilan kauppahinnat ovat usein yli satatuhatta euroa, joskin pieniä palstoja voi saada jo muutamilla kymmenillä tuhansilla euroilla.

Oman metsätilan ostamista vaikeuttaa se, että suurin osa kaupoista, jopa 85%, tapahtuu perheiden sisäisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että vapailla markkinoilla on hyvin pieni tarjonta, eikä hyviä metsäpalstoja tule usein myyntiin.

Ennen metsäsijoittamisen aloittamista oman metsätilan ostajan on hyvä perehtyä siihen, mitä oman metsätilan omistaminen käytännössä tarkoittaa. Itselleen kannattaa tehdä selväksi muun muassa

• Tietääkö, mikä kaikki metsäkiinteistön hintaan vaikuttaa?
• Mitkä ovat sijoittamisen riskit ja kuinka niihin voi varautua?
• Millä eri tavoilla metsä tuottaa?
• Mistä metsää voi ostaa ja miten kauppa tapahtuu?
• Onko tietoinen erilaisista veroseuraamuksista, joita metsän omistamisesta aiheutuu?
• Selviääkö kaikesta itse, vai tarvitseeko ostamiseen tueksi ammattilaista, joka voi auttaa hinta-arvion tarkastuksessa ja muissa byrokratian vaiheissa?

Metsäsijoittamiseen voi perehtyä itsenäisesti tai avuksi voi palkata metsäasiantuntijan, joka auttaa kaikissa oston vaiheissa.

Metsän omistamiseen on useita vaihtoehtoja. Sopivan sijoitusmuodon löytäminen itselle vaatii vaihtoehtojen pohtimista ja perehtymistä siihen, mikä itselle on sopivin tapa aloittaa metsään sijoittaminen.

Perintönä saatu metsätila tai sukupolvenvaihdos

Suomessa yleisin tapa päätyä omistamaan metsää on periä sitä sukulaiselta. Myös sukupolvenvaihdokset ovat yleisiä ja yli 10 000 suomalaista perhettä onkin sukupolvenvaihdoksen edessä vuosittain.

Perintönä saatu metsä peritään, joka tarkoittaa usein sitä, että perilliset omistavat metsää yhdessä perikunnan kanssa. Tällöin perijä ei yksin omista metsää, vaan perikuntaan voi kuulua useita henkilöitä.

Kun perintövero on maksettu, ei metsän verotusta hoideta yksityisen henkilön kautta, vaan kuolinpesä on juridinen henkilö, jonka tuloja verotetaan. Perikuntien kautta metsän omistamisessa saattaa syntyä haasteita, sillä kuolinpesän päätösten täytyy olla yksimielisiä. Jos päätöksenteko ei suju, on osakkaalla oikeus vaatia pesän jakamista, eli oman osuutensa saamista.

Sukupolvenvaihdoksesta puhutaan, kun metsän omistaja haluaa siirtää omistamaansa metsää seuraavalle sukupolvelle, kuten omalle lapselleen, muuten kuin testamentin välityksellä. Metsän omistajuus siirtyy siis kokonaan toiselle yksityishenkilölle.

Sukupolvenvaihdoksessa kyse on usein muustakin kuin taloudellisen pääoman siirtämisestä seuraavalle sukupolvelle. Kyse on perhesuhteista, arvoista ja tunteista, joita metsän omistamiseen liittyy.

Sukupolvenvaihdos kannattaa toteuttaa silloin, kun metsästä luopuva osapuoli on vielä täysin tietoinen päätöksistään ja kykenevä keskustelemaan metsän omistajuuden vaihdoksesta itse.

Yhtymä

Kahden tai useamman henkilön omistamaa metsätilaa kutsutaan yhtymäksi. Tavallisia yhtymiä ovat muun muassa vanhempien ja lasten tai sisarusten yhteinen metsätila.

Yhtymiä syntyy lisäksi yhteisen harrastustoiminnan yhteydessä, jos kaverukset hankkivat yhteisen metsätilan. Vanhemman lahjoittaessa osan metsätilastaan lapsilleen, syntyy myös yhtymä.

Verotuksellisesti myös lapsettoman avoparin yhteisomistuksessa olevaa metsää käsitellään yhtymänä. Yhtymän omistamat osuudet metsätilasta ilmaistaan murtolukuina. Metsätalouden mahdollisesti tuottama tulos jaetaan yhtymän osuuksien mukaisesti.

Oman (perityn tai ostetun) metsän liittäminen osaksi yhteismetsää

Yksi tapa metsän omistukselle on liittää oma metsä osaksi yhteismetsää. Yhteismetsä tarkoittaa osakaskiinteistöille yhteisesti kuuluvaa metsäaluetta. Osakaskiinteistön omistajat ovat osakkaita yhteismetsässä ja muodostavat näin ollen osakaskunnan, joka on erillinen oikeushenkilö.

Yhteismetsään liittyminen tulee kyseeseen useimmiten silloin, kun sijoittaja tai muuten metsän omistajaksi päätynyt yksityishenkilö omistaa metsää, muttei tiedä juurikaan sen ylläpidosta.

Yhteismetsän myötä itsenäinen päätösvalta muun muassa metsänhoitoon liittyvistä toimenpiteistä poistuu. Hyvänä puolena yhteismetsä voi tarjota tasaista tuottoa, joka on yksityishenkilölle verovapaata.

On olemassa myös palveluntarjoajia, jotka voivat hankkia metsäpalstan puolestasi ja liittää sen yhteismetsään (https://aarimetsa.fi/yhteismetsa/). Tällä tavalla metsää ei tarvitse itse omistaa entuudestaan.

Metsärahastot

Metsärahasto on helppo tapa aloittaa metsään sijoittaminen. Koska metsärahastoon voi sijoittaa esimerkiksi pankkien kautta, ei sijoittamisen riskejä tarvitse ottaa samalla tavalla huomioon kuin omaa metsää omistettaessa.

Kuten muussakin metsäsijoittamisessa myös metsärahastojen kautta mahdollinen tuotto perustuu puuston kasvuun, puun myymiseen ja puun hintojen nousuun liittyviin tuottoihin. Metsärahastot sopivat sijoittajille, jotka haluavat sijoittaa metsään matalalla kynnyksellä. Useat eri pankit tarjoavat rahastoja, joiden avulla aloittaa metsäsijoittaminen.

Faktojen lisäksi myös henkilökohtaisilla
arvoilla on merkitystä

Vaikka metsäsijoittamista harkitseva kokisi jo tietävänsä tarpeeksi faktoja sijoittamisesta, on hyvä pohtia lisäksi omaa elämäntilannettaan, tavoitteitaan ja arvojaan. Ennen metsätilan hankkimista voi kysyä itseltään muun muassa:

1. Arvoja
   Millaisia arvoja minulla on metsään liittyen? Haluanko käyttää sitä taloudellisen pääoman kasvattamiseen, virkistyskäyttöön tai vaikka luonnon suojelemiseen?
2. Hyödyt ja haitat
   Mitä hyötyjä siitä on, että omistan metsää? Entä mitä haittaa? Antaako se minulle enemmän kuin mitä se ottaa?
3. Motiivit
   Miksi olen ryhtymässä metsäsijoittajaksi? Annetaanko metsä minulle vanhempieni toimesta ja päätöstäni ohjaa tunne esimerkiksi velvollisuudesta jatkaa suvun perinnettä? Vai haluanko esimerkiksi hankkia sijoituskohteen, jonka tuottoon voin itse olla vaikuttamassa?
4. Resurssit
   Onko minulla ajallisia resursseja huolehtia metsästä? Entä taloudellisia? Jääkö minulla metsänomistajana aikaa muille tärkeille asioilleni?
5. Rahoitus
   Kuinka paljon olen valmis investoimaan metsään taloudellisesti kerralla? Entä kuukausikohtaisesti? Mistä rahoitus saadaan – otanko lainan metsän ostamista varten ja miten aion sitä lyhentää?

Kaikkiin byrokratian vaiheisiin on saatavana tukea ja apua, mutta metsään sijoittaminen on tärkeä päätös, jota kannattaa harkita faktojen lisäksi juurikin oman jaksamisen ja tahtotilan kautta. Oma tilannearvio on syytä tehdä huolellisesti ennen lopullista päätöstä.