Sekametsällä tarkoitetaan metsää, jossa kasvaa vähintään kahta eri puulajia siten, että pääpuulajin osuus on enintään 75 %. Perinteisesti metsänkasvatuksessa ollaan suosittu yhden puulajin metsiköitä, mutta viime vuosina suositukset ovat siirtyneet yhä vahvemmin kohti sekametsien kasvatusta. Tässä artikkelissa tarkastelemmekin, miksi sekametsän kasvatusta suositellaan yhä useammin ja mitä hyötyä se tarjoaa metsäsijoittajalle.
Sekametsä lisää luonnon monimuotoisuutta
Sekametsä luo monipuolisia elinympäristöjä eri metsälajeille, mikä lisää luonnon monimuotoisuutta. Jokaisella puulajilla on oma seuralaislajistonsa, joka koostuu monipuolisesta joukosta erilaisia eliölajeja, jotka tarvitsevat puulajin eri-ikäisiä yksilöitä aina nuoresta kasvavasta puusta, kuolleeseen lahopuuhun. Esimerkiksi koivu, kuusi, mänty ja haapa tukevat kukin jopa tuhansien lajien elämää. Myös sadat metsälajit ovat erikoistuneet elämään tietyssä puulajissa ja näin niiden menestyminen on riippuvaista kyseisten puiden kasvusta.
Lehti- ja havupuiden yhdistelmä lisää usein myös metsän kerroksellisuutta ja aukkoisuutta, mikä taas kasvattaa muun muassa metsään pääsevän valon määrää. Tämä edistää metsän aluskasvillisuuden kasvua ja luo monipuolisempia elinympäristöjä, mikä tukee niin kasvien, hyönteisten, lintujen kuin nisäkkäidenkin lajikirjon kasvua.
Kasvattamalla sekametsää tai sijoittamalla yhteismetsään, jossa suositaan sekametsän kasvatusta, metsäsijoittaja voi maksimoida sijoituksensa ekologisuuden ja tukea luontomme monimuotoisuutta.

Sekametsän kasvattaminen auttaa hallitsemaan metsäsijoittamisen riskejä
Sekametsät kestävät tuhoja paremmin kuin yhden puulajin metsät, sillä esimerkiksi monet tuhonaiheuttajat kohdistuvat vain yhteen puulajiin. Näin muun muassa erilaisten sienitautien ja tuholaishyönteisten riski on pienempi sekametsissä. Sekametsä auttaa myös pienentämään myrskytuhojen riskiä, joita on odotettavissa enenevästi ilmastonmuutoksen myötä. Näin ne edistävät myös ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Lehtipuut vähentävät maaperän happamuutta ja parantavat sen rakennetta, mikä auttaa parantamaan myrskyn kestävyyttä, mutta myös lisäämään puuston elinvoimaisuutta. Myös eri puulajit kestävät eri tavalla ilmaston lämpenemistä. Siinä missä lämpeneminen on kuuselle suurempi riski, lehtipuiden ja männyn odotetaan pärjäävän entisellään tai kasvun jopa paranevan ilmaston lämmetessä.
Lisäksi sekametsät ovat myös vähemmän alttiita talouden muutoksille ja markkinariskille. Markkinariski pienenee, kun metsästä voidaan korjata monipuolisesti erilaista puutavaraa, eikä näin yhden puulajin kysynnän heilahtelu vaikuta samalla tavalla sekametsiin kuin perinteiseen yhden puulajin talousmetsään.
Näin suosimalla sekametsän kasvatusta, metsäsijoittaja voi osaltaan hallita sijoituksensa riskejä. On kuitenkin hyvä huomioida, että vaikka sekametsän kasvatuksella voidaan hallita yleisimpiä metsäsijoittamisen riskejä, se saattaa myös kasvattaa joitain riskejä. Yleisin näistä on hirvituhoriski, sillä hirvieläimet viihtyvät paremmin lehtipuita kasvavissa metsissä.
Sekametsä tuo monipuolisesti lisäarvoa metsänomistajalle
Sekametsä ei ole vain ekologisesti ja taloudellisesti kestävä valinta vaan se tarjoaa omistajalleen lisäarvoa myös muilla tavoin. Eri puulajien yhdistelmä ja sekametsän kerroksellisuus näyttäytyy eri vuodenaikoina ainutlaatuisena: keväällä vihertyvänä, syksyllä väriloistossaan, mikä lisää metsän maisema- ja virkistysarvoa.
Sekametsän monipuolinen lajisto ja runsas luonnontuotteiden tarjonta, kuten sienet, marjat ja riista, mahdollistavat metsän käytön muuhunkin kuin puuntuotantoon. Näitä voi hyödyntää itse tai esimerkiksi luontomatkailussa, virkistyskäytössä, mökkitoiminnassa tai metsästysoikeuksien vuokrauksessa.
Yhteenveto
Sekametsän kasvattaminen ei ole vain luonnon monimuotoisuuden tukemista, se on myös järkevää riskienhallintaa ja tuottavaa metsäsijoittamista. Monipuolinen puulajisto auttaa hallitsemaan ilmasto- ja markkinariskejä, parantaa metsän elinvoimaisuutta ja tuo omistajalleen lisäarvoa virkistyskäytön ja luonnontuotteiden kautta.
Lue seuraavaksi
Mietityttääkö jatkuvan kasvatuksen- ja perinteisen metsänhoidon erot? Kumpi metsänhoitotapa sopisi sinun metsälle paremmin? Lue seuraavaksi artikkelimme, jossa vertailemme näiden kahden metsänhoitotavan eroavaisuuksia.
