Metsä sijoituskohteena

Metsä on vakaan tuoton sijoituskohde

Metsä tarjoaa sijoittajalle ennustettavaa ja vakaata tuottoa. Metsäsijoittamisen tuotto on keskimäärin 3–4 prosenttia vuosittain. Vuosituotto lasketaan puuston kasvun ja puun hinnan kehityksen mukaan. Mikäli tarkasteluun otetaan myös metsämaan arvonmuutos, sen reaalinen kasvu on ollut pitkällä aikavälillä 2,7 prosenttia vuosittain.

Metsäsijoittaminen vs. osakesijoittaminen

Kun metsäsijoituksen tuottoa verrataan muiden sijoituskohteiden tuottoon niin esimerkiksi osakkeiden pitkän aikavälin keskimääräinen vuosituotto on ollut noin 6–7 prosenttia. Vaikka osakkeet tarjoavat keskimäärin parempaa tuottoa kuin metsä, niiden tuoton vaihtelu on suurta sekä eri osakkeiden välillä että lyhyellä aikavälillä. Osakkeiden arvo voi vaihdella merkittävästi jopa yhden päivän aikana, kun taas metsämaan arvo ei ole niin altis heilahteluille.

Metsäsijoittaminen vs. asuntosijoittaminen

Asuntosijoittaminen tarjoaa toisen vertailukohdan metsäsijoittamiselle. Asuntojen vuokratuottoprosentti vaihtelee suuresti alueittain ja yksittäisten kohteiden välillä. Keskimääräinen vuokratuotto liikkuu kuitenkin 3–5 prosentin suuruudessa, joka on samassa linjassa metsäsijoituksen tarjoaman vuosituoton kanssa.

Merkittävän eron asuntosijoitusten ja metsäsijoitusten välillä tekee kassavirta. Siinä missä asuntosijoittaja saa vuokran tililleen joka kuukausi, ja maksaa tästä vastikkeen sekä muut kulut, on metsäsijoittajan tulovirrat huomattavasti harvempia. Tuloja syntyy hakkuiden yhteydessä ja menoja metsänhoitotoimenpiteistä. Tulojen ja menojen välillä voi olla vuosia.

Arvonmuutoksen osalta asunnot ovat alttiimpia hintojen vaihtelulle kuin metsät. Asuntojen arvo voi vaihdella suurestikin vuodesta toiseen, kuten lähihistoriassa on nähty. Asunnon arvonkehitykseen vaikuttaa voimakkaasti myös alue. Erityisesti kasvukeskuksissa, kuten pääkaupunkiseudulla, asuntojen arvo saattaa nousta alueen kehityksen myötä, mutta tämä ei ole taattua. Syrjäseuduilla asunnon arvo saattaa painua jopa negatiiviseksi. Metsämaan arvo sen sijaan on historiallisesti kehittynyt tasaisemmin ja on vähemmän altis markkinahäiriöille verrattuna osakkeisiin ja asuntoihin.

Metsäsijoituksen riskit

Verrattuna moneen muuhun sijoitusmuotoon, metsäsijoittamista pidetään yleisesti matalariskisenä sijoitusmuotona. Kuitenkin, kuten sijoittamiseen yleensä, myös metsäsijoittamiseen liittyy riskinsä.

Hintariski

Metsäsijoittamiseen liittyvä hintariski on pienempi kuin monissa muissa  sijoitusmuodoissa. Puun ja metsämaan hinnat ovat kehittyneet vuosien saatossa tasaisesti, eikä näiden hinnat ole olleet samalla tavalla alttiita markkinoiden heilahteluille kuin esimerkiksi osakkeiden ja asuntojen hinnat. Tästä syystä metsää onkin pidetty hyvänä lisänä sijoitussalkun riskin hajauttamiseen osakkeiden ja asuntojen rinnalle.

Luonnontuhojen riski

Toisin kuin moneen muuhun sijoituskohteeseen, metsään liittyy luonnontuhojen riski. Tällaisia ovat esimerkiksi myrskyt, metsäpalot, sienitaudit sekä erilaisten hyönteisten, jyrsijöiden ja hirvieläinten aiheuttamat ongelmat. Tältä riskiltä voidaan kuitenkin suojautua erinäisin vakuutuksin ja metsänhoidon toimenpitein. 

Luonnontuhojen riskiä voidaan peilata osakemarkkinoilla riskiin siitä, että yhtiöiden sisällä tapahtuu jotain tai niiden toiminnasta nousee ilmi asioita, jotka vaikuttavat niiden arvoon laskevasti. Samoin asuntosijoittamisen parissa kohdataan riskejä siitä, että asunnolle tapahtuu jotain, mikä vaikuttaa sen arvoon laskevasti. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vuokralaisen aiheuttamat vahingot, joista taas metsäsijoittajan ei tarvitse huolehtia.

Metsän käyttörajoitusten riski

Metsäsijoittamiseen liittyy myös riski siitä, että metsien taloudellista käyttöä rajoitetaan tulevaisuudessa uusin tavoin. Tällaisia rajoitteita voivat olla esimerkiksi luonnonsuojeluun, metsien virkistyskäyttöön ja sertifiointiin sekä kaavoitukseen liittyvät rajoitukset. Rajoitteita voi tulla Suomessa valtion, mutta myös EU:n toimesta. Käyttörajoitusten riskiä voidaan peilata osake- ja asuntosijoittamisen parissa sääntelyriskeihin ja riskiin lainsäädösten muutoksista.

Metsäsijoituksen tulevaisuuden näkymät

Metsäsijoittamisen tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta. Puun kysyntä on kasvanut ja puu raaka-aineena on kasvattanut kiinnostustaan globaalisti, sillä se soveltuu monipuolisesti erilaisiin käyttötarkoituksiin eri teollisuuden aloilla. Kun ennen puuta käytettiin lähinnä rakennus- ja paperiteollisuudessa, tänä päivänä sitä voidaan hyödyntää monipuolisesti esimerkiksi elintarvike-, tekstiili-, kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa.

Puun kysynnän uskotaan entisestään vahvistuvan tulevaisuudessa, kun fossiilisista polttoaineista valmistetuista raaka-aineista siirrytään uusiutuvan raaka-aineen tuotteisiin.

Puun kasvaneen kysynnän myötä ollaan myös havahduttu siihen, että puusta on raaka-aineena pula globaalisti. Tilannetta on entisestään vaikeuttaneet puun tuonnin loppuminen Venäjältä ja viime vuosien laajat metsätuhot Euroopassa ja Kanadassa. Tämä on kuitenkin lisännyt juuri pohjoismaisen ja suomalaisen puun kysyntää. Tämä kaikki on heijastunut myös puun hintaan ja tulee varmasti myös tulevaisuudessa vaikuttamaan puutavaran hintaa nostattavasti, samoin kuin metsäkiinteistöjen.

Tuuli- ja aurinkovoiman tuontantohankkeet

Myös lisääntyneet tuuli- ja aurinkovoiman tuotantohankkeet metsäkiinteistöillä ja näistä saatavat vuokratulot vaikuttavat positiivisesti metsäsijoittajan tulevaisuuden kassavirtanäkymiin. Tuuli- ja aurinkovoimayhtiö maksaa metsänomistajalle vuosittain vuokraa maapohjasta, jolle voimala on rakennettu. Näin metsänomistaja, jonka mailla on tuuli- tai aurinkovoimala, tulee saamaan vuosittaista kassavirtaa voimalan vuokratulojen muodossa.

Tässä on kuitenkin hyvä huomioida, että voimala vie metsästä alaa, jota voisi muuten käyttää toisiin tarkoituksiin eli esimerkiksi mahdolliset tulot puukaupoista jää tältä alalta saamatta. Sen sijaan esimerkiksi joutomaille rakennetut voimalahankkeet ovat tuoneet alueille toivottua lisätuloa. Uusien voimaloiden tarve tulee tulevaisuudessa kasvamaan, kun energiantuotannossa siirrytään enenevissä määrin hiilineutraaleihin energiamuotoihin.